Sisällysluettelo |
---|
Alunperin projektin tarkoituksena oli kuvata kaikkien Suomessa olevien kuntien yksi rajakilpi, mutta myöhemmin se on laajentunut sisältämään myös kaikkien olemassa olevien ja lakkautettujen kuntien kunnan- tai kaupungintalot.
Kuntakylttiprojekti (kunnanrajakilpi on virallinen termi) alkoi 2003-06-02, kun lähdimme roadtripille pxn ja Markuksen kanssa Lappiin ja Norjaan. Ensimmäinen kohde oli Ranuan kyltti ja tarkoituksena oli ottaa todistus vierailustamme kyseisessä kunnassa. Tästä jatkui kuvaaminen jokaisen uuden kunnan rajalla niin Suomessa kuin Norjassa ja muutaman päivän reissaamisen jälkeen meillä oli kasassa jo lähes koko Lappi ja kahdeksen kuntaa Norjasta.
Tästä kylttien keruu jatkui jonkin aikaa kohtuullisen aktiivisena, mutta omalta osaltani projekti hiipui alun nopean tahdin jälkeen. px innostui keräämisestä enemmän ja hän saikin kuvattua viimeisen puuttuvan kylttinsä jo vuonna 2004. Sittemmin hän on keskittynyt keräämään vanhan mallin kylttejä, joihin minulla itselläni ei ole intressejä. Niitä on mahdoton saada kaikkia, urakka olisi valtava ja kaiken lisäksi ei ole mieltä tehdä samaa kuin px.
Vuonna 2006 harrastus sai uutta pontta, kun kiersimme pyörillä Ahvenanmaan kunnat ja sain kavereita mukaan kiertämään kuntia Helsingin ympäristössä. Myös mr innostui projektista. Tässä vaiheessa itse lisäsin repertuaariin kunnan- tai kaupungintalojen (kaupunki on erikoisstatuksen ottanut kunta) kuvaamisen sekä pyörällä kunnissa vierailun. Kunnantalojen kuvaamisen idea on se, että joutuu käymään myös kuntakeskuksessa eikä pelkkä rajalla pyörähtäminen riitä. Pyöräilyn ideana taasen on taata, ettei urakka ole ihan vielä loppusuoralla. 2006-09-15 Siikajoki sai kunnian olla ensimmäinen kunta, mistä olen kuvannut kaiken vaadittavan eli sekä pyörän kanssa että myös kunnantalo on ikuistettuna. Ensimmäisen kunnantalon kuvasin sattumalta jo ensimmäisellä reissulla 2003-06-02 (Savukoski), vaikka niiden keräämisen aloitin virallisesti vasta vuonna 2006. Haukipudas sai puolestaan olla ensimmäinen pyörällä saavutettu kunta (2004-10-01).
Kesällä 2008 päätin laajentaa projektia vielä kertaalleen ottamalla mukaan myös nykyisen kunnallisasetuksen aikana lakkautetut kunnat, joita on Suomessa rapiat 200 (tilanne 2008-07-30). Niistä on yleensä mahdoton saada kunnanrajakilpikuvia, mutta kunnantalon löytää joskus. Jos kunnantalokin on hävinnyt, niin pyrin löytämään jonkin muun todisteen paikalla käymisestä.
Vuonna 2009 päädyin poistamaan raportista pyöräosuuden, koska halusin saada projektin joskus päätökseen. Projektin nykyhetken tavoite on siis kerätä kuvat kaikista mahdollisista uuden mallin rajakilvistä ja olemassa olevien ja lakkautettujen kuntien kunnan- tai kaupungintaloista.
Käytännön syistä olen päätynyt käyttämään kunnan nimestä aina virallista suomenkielistä versiota, jos se on olemassa. Poikkeuksena Ahvenanmaa, koska siellä suomenkieliset nimet eivät ole vakiintuneet käyttöön (esimerkiksi Präntiö, Köökari, Lumparlanti). Tässäkin on toki poikkeuksensa eli Maarianhaminasta käytän suomenkielistä versiota. Huomionarvoista on, että Luodon (ruots. Larsmo), Pedersören kunnan (ruots. Pedersöre) ja Närpiön (ruots. Närpes) kylteissä ei ole suomenkielistä nimeä ollenkaan.
Kahdessa kunnassa, jotka ovat olleet olemassa projektini aikana, ei ole ollenkaan uuden mallin kuntakylttiä: Houtskari ja Kumlinge. Näistä kahdesta kunnasta olen hyväksynyt poikkeuksellisesti paikannimikyltit. Houtskarista löytyy vanhan mallin kyltti. Lisäksi joillakin kunnilla (esimerkiksi Vantaa, Karjaa ja Ahvenanmaan kunnat) on käytössään erittäin epästandardeja malleja. Erittäin siksi, että tarkalleen ottaen hyvin moni kunta rikkoo tarkkaa kuntakilpiasetusta, jossa on määritelty millimetrin tarkkuudella erilaisia piirteitä. Temmeksen, joka lakkautettiin 2001-01-01 (eli ennen 2003-06-02), uuden mallisen rajakilven löytää edelleen Temmeksen kotiseutumuseosta (tilanne 2008-08-05).
Monien lakkautettujen kuntien kunnantalot ovat edelleen olemassa - toisin kuin kyltit - joten niiden kuvaaminen on usein mahdollista. Jos kunnantalokin puuttuu, niin pyrin löytämään jonkin aluetalon tai muun todisteen paikalla käymisestä. Tilastoissa lasken nämä aluetalot ja muut todisteet kunnantaloiksi, koska perimmäinen tarkoitukseni on todistaa kuntakeskuksessa vierailu. Olennaista on siis todistaa kuvalla kunnan alueella käynti. Pyrin sen tekemään ensisijaisesti kunnanrajakilpien ja kunnantalojen avulla ja toissijaisesti jotenkin muuten.
Nykyinen kunnallisasetus tuli voimaan vuonna 1865. Täten yksikään kunta - sanan täsmällisessä merkityksessä - ei voi olla tätä vuotta vanhempi ja tästä syystä monet vanhat pitäjät ja kaupungit on merkitty perustetuiksi kuntina vasta 1865-01-01 tai sen jälkeen.
Projektissani eri kunnat erotellaan nimien perusteella paitsi tilanteessa, missä uusi nimi on täsmälleen sama kunta maantieteellisesti kuin vanhakin kuten esimerkiksi Kemin maalaiskunnan ja Keminmaan tapauksessa. Olen listannut nämä nimimuutokset-tiedostoon. Toisaalta vanha Akaa ja uusi Akaa ovat molemmat listassani Akaan alla, joten se voidaan ajatella olleen perustettu kaksi kertaa historiansa aikana. Pyrin myös kuvaamaan kyltin uudestaan, jos kunnan vaakuna on muuttunut ja näin myös itse rajakilpi. Rajakilpimuutokset löytyvät myös erillisestä tiedostosta.
Projektini aikana on syntynyt uusia kuntia, joiden kunnantalo on sellainen, jonka olen jo kertaalleen kuvannut eri kunnan nimen alla. Tälläisiä ovat esimerkiksi Länsi-Turunmaa (Parainen), Raasepori (Tammisaari), Siikalatva (Pulkkila), Kemiönsaari (Dragsfjärd), Sastamala (Vammala) ja Mänttä-Vilppula (Mänttä). Tälläisessä tapauksessa käytän vanhoja kuvia, vaikka en olisikaan niitä kuvatessani tiennyt kuvaamani samalla myös tulevaisuudessa perustetavan kunnan kunnantaloa.
Kuntalistassa on käytössä seuraavanlainen formaatti:
Päiväys on muodossa vuosi-kuukausi-päivä, kuten kaikissa muissakin päiväyksissä tällä sivulla. Suluissa olevat kirjaimet symboloi kategorioita: K = kyltti (kyltti kuvattu miten tahansa), T = talo (kunnan- tai kaupungintalo), A = jokin muu todiste (esimerkiksi aluetalo; myös epävarmat kunnantalokuvat), M = muutos (kunta on perustettu, lakkautettu, luovutettu, uudelleennimetty tai kunnanrajakilpi on muuttunut ratkaisevasti esimerkiksi uuden vaakunan johdosta). Luovutetuksi kunta katsotaan silloin, kun kunnan keskusta on siirtynyt Neuvostoliiton alueelle. Sivulla voi esiintyä myös K2 tai T2, jolloin on kyseessä uudelleenkuvaus samasta kategoriasta, vaikka minulla oli jo kriteerit täyttävä kuva. Syitä tähän ovat esimerkiksi edellisen kuvan huono laatu, kunnantalon siirtyminen, vaakunan muuttuminen tai ihan muuten vain paremman kuvan ottaminen. Näitä ei huomioida tilastoissa vaan ne ovat ainoastaan mielenkiintoisen kuvan takia esillä.
Kartastokoordinaattijärjestelmän mukaiset koordinaatit olen kaivanut Kansalaisen Karttapaikasta ja ne eivät ole aina täysin tarkkoja, koska minulla ei ole käytettävissä GPS:ää. Seuran olen kirjoitellut vaihtelevilla nimillä eli käyttäen välillä nimimerkkejä ja välillä oikeita nimiä. Minulle riittää, että tiedän itse kenestä on kyse. A-kuville olen kirjoittanut tarkennuksen kuvan kohteesta.
Kun minulla ei ole yhtäkään kuvaa kunnasta niin ilmaisen sen käyttämällä pienempää fonttia kunnan nimessä. Lihavointi tarkoittaa, että kunta on edelleen olemassa eikä siis lakkautettu.
Seuraavassa listattuna kaikki kunnat, jotka ovat olleet olemassa 1865-01-01 (päivä jolloin nykyinen kunnallisasetus tuli voimaan) jälkeen.
Minulta kysytään usein - tai ainakin yhden kerran on kysytty - mitkä kuvista ovat suosikkejani. Lempikuvissani on yleensä joko harvinaista seuraa, jotain paikallista tavaraa tai muuta huomiota herättävää. Seuraavat kuvat ovat mielestäni mainioita:
Seuraavissa taulukoissa on numeroituna kaikki kuvatut ja puuttuvat kunnat sekä niiden jakautuminen ajallisesti ja että kenen kanssa kuva on hankittu. Jokainen kunta voi sisältyä vain kerran per solu, koska en huomioi laskuissa vaakunamuunnoksia. Toisin sanoen esimerkiksi Siikajoki on vain kertaalleen luvuissa mukana, vaikka minulla on siitä kaksi kuvaa eri vaakunoilla.
Puuttuvissa kylteissä on huomioitu vain, mitkä ovat vielä mahdollista saada tai mitkä ovat olleet mahdollista saada harrastuksen alkasemisen jälkeen (2003-06-02). Tätä aiemmin lakkautetuista kunnista voi toki myös löytyä vielä kylttejä, mutta en huomioi niitä puuttuvissa. Puuttuvien talojen tai alueiden osalta on laskettu kaikki olemassa olleet kunnat 1865-01-01 jälkeen. Listan suuruuden takia en ole tehnyt siitä vielä omaa tiedostoa.
Kyltti | Talo/Alue | Lista | |
---|---|---|---|
Kuvattuja | 432 | 470 | linkki |
Puuttuvia | 2 | 152 | linkki |
Vuosi | Kyltti | Talo/Alue |
---|---|---|
2003 | 74 | 1 |
2004 | 95 | 0 |
2005 | 1 | 0 |
2006 | 68 | 6 |
2007 | 30 | 10 |
2008 | 106 | 193 |
2009 | 21 | 34 |
2010 | 20 | 65 |
2011 | 13 | 84 |
2012 | 4 | 31 |
2013 | 0 | 33 |
2014 | 0 | 13 |
2015 | 0 | 0 |
2016 | 0 | 0 |
Seuraavissa kartoissa kunnanrajat ovat vuoden 2007 tilanteen mukaan. Eli Leivonmäki ja Karttula ovat mukana, vaikka niiden kuvaaminen ei ole enää mahdollista. Karttojen pääasiallinen tarkoitus on hahmottaa minulle itselleni, mihinpäin kannattaa suunnata seuraavilla reissuilla.
Seuraavassa on listattuna jokainen kuntakylttireissu, jolla on saatu vähintään yksi kuntakyltti- tai kunnantalokuva. Jos reissun pituus on vaikeasti rajattavissa, niin se on merkitty nollaksi kilometriksi. Yleensä tällöin kyseessä on tilanne, että on otettu jonkin normaalin lomareissun yhteydessä yksi kylttikuva, jolloin koko reissua ei ole mielekästä merkitä kuntakylttireissuksi.
Moni on ihmetellyt harrastuksen mielekkyyttä ja ymmärrän, ettei tässä ole "järkeä". Puolustukseksi on sanottava, että on niitä hullumpiakin harrastuksia (esimerkiksi silitysrautailu erikoisissa paikoissa ja liikennekeilojen bongaaminen). Elämässä kannattaa olla tekemistä, tavotteita, päämääriä ja sisältöä. Tässä on yksi (keinotekoinen) tapa tarjota niitä. Lisäksi reissatessa näkee Suomesta myös niitä kolkkia, joihin ei muuten varmasti eksyisi.
Ilmoitukset kaikista sivulta löytyvistä virheistä ja epätäsmällisyyksistä ovat hyvin tervetulleita. Lisäksi kuulen mielelläni, mistä löytyy lakkautettujen kuntien kunnantaloja ja kylttejä. Ilmoitathan niistä.
Kiitän kaikkia seuralaisiani, kun ovat jaksaneet reissujen jatkuvia pysähtelyjä - toivottavasti heillä on myös ollut hauskaa olla mukana. Kiitokset myös kulkuvälineiden lainaamisesta käyttööni varsinkin Emolle. Erityisen suuret kiitokset haluan ilmaista pxlle, joka ei ole vain suurin innoittajani, mutta myös yksi ahkerimmista seuralaisistani reissuilla sekä alan asiantuntija, jolta saa vastauksen tai vähintäänkin valistuneen mielipiteen asiaan kuin asiaan.
Name | Comment |
---|---|
Abula 10-Jan-11, 16:09 | Saa toki. Yhteystiedot taisikin jo löytyä. |
Erik M Snellman 28-Dec-10, 00:14 | Mieletön juttu! Hienoa! Arvokasta, säilyttäkää ihmeessä!Olen tehnyt vähän samanlaista keikkaa vuosina 1999-2007 (1000 km paikannimiä, 30 kylän kaupunki, FST), mutta ei mulla sentään noin paljon kylttejä ollut. Kaikkea hyvää! Saako ottaa yhteyttä jos vaikka tarvitsisi niitä kuvia tv-tuotantoon? erik.snellman@yle.fi |
Abula 11-Jul-10, 14:29 | Saloisesta on nyt kuvattuna kotiseutumuseo. |
Jari Särkkä 11-Apr-09, 20:17 | Terve, Lakkautetuista kunnista Saloisten vaakunan pitäisi löytyä ainakin Raahen uimahallin seinältä. Saloinen eli Salo vanhimmat pitäjät Pietarsaaren ja Keminmaan kanssa Pohjanmaalla. Saloisten kirkko varmaan paras kohde. Salo eli Saloinen mainitaan ensimmäisen kerran 1329. Mielenkiintoinen sivusto, kävin vaan pikaisesti läpi. T. Jari |
Emo 26-Aug-08, 20:48 | Olipa mukava seurata kesälomareissuanne.., tuli niin mieleen se meidän yhteinen reissumme. Suosikkini oli Dragsfärdin kuva ;]! |
Abula 22-May-08, 22:39 | Huuuups, hyvä ku kerroit. Nyt toimii taas. |
keitele 21-May-08, 18:35 | mikseivät kuvat toimi mulla ainakaa? onko joku tekninen vika sivustossa, vai? |
Abula 13-Feb-08, 21:55 | Kunhan keretään... jos ensin saisi tämän kuntasivun uudistuksen viimeisteltyä. Ensi kesänä tulee kyllä kiirus, kun niin moni kunta häviää vuoden vaihteessa. |
JuhiZ 16-Jan-08, 17:37 | Missä Sysmä on :D heinolan ja lahen lähel! NYT HETI KUVAAMAA :D |